Viime viikonloppuna oli todellinen politiikan superviikonloppu. Puoluekokouksiin eri puolille Suomea kokoontuivat RKP, Vasemmistoliitto, Kokoomus ja Keskusta. Itse vietin viikonlopun luonnollisesti Seinäjoella Keskustan puoluekokouksessa.

Mediassa huomio keskittyi Kokoomuksen puheenjohtaja-vaaliin, jossa haastettiin istuva puheenjohtaja. Myös RKP ja Vasemmistoliitto valitsivat uudet johtajansa.

Vaikka yhden hallituspuolueen puheenjohtajan vaihtuminen tarkoittaa myös joitakin ministerivaihdoksia, se tuskin vaikuttaa suuresti hallituksen toimintaan. Edelleenkin pidämme kiinni hallitusohjelmassa siitä, että velkaantuminen on saatava pysähtymään, uusia työpaikkoja synnytettävä ja turhia normeja purettava. Tärkeimpiä uudistuksia ovat sote- ja maakunta-uudistukset.

Puolueen johto on aina myös keulakuva ulospäin. Keskustan johto koki todellisen nuorennusleikkauksen. Kolmesta varapuheenjohtajasta Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen ovat alle 30-vuotiaita, kuten on myös Seinäjoella valittu puoluesihteeri Ovaska.

Rovaniemen kannalta hienoa on, että Lapin yliopistossa opiskelleet Kulmuni ja Kurvinen valittiin pääministeripuolueen johtoon.

Puoluekokouksissa huomio kiinnittyy usein pelkästään henkilövalintoihin. Kokouksissa päätetään kuitenkin myös kunkin puolueen linjasta ja periaatteista. Niihin päätöksiin päättäjät, mm. ministerit, perustavat oman toimintansa kokouksien välissä.

Minulla oli kunnia toimia Seinäjoen puoluekokouksen poliittisen valiokunnan puheenjohtajana. Teimme kaksi kannanottoa, jotka esittelin parille tuhannelle keskustalaisella salissa sunnuntaina. Eduskuntaan on lähiaikoina tulossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Siksi valmistelimme kokoukselle poliittisen kannanoton lisäksi myös oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen kannanoton.
Kannanotossa linjasimme, että Naton osalta kehittyvä rauhankumppanuus on toimiva yhteistyön muoto. Keskustan mielestä Suomen tulee säilyttää kansallinen liikkumatilansa, eikä rajata sitä etukäteen mihinkään suuntaan.

Suomen on viisasta toimia omissa ratkaisuissaan siten, että Nato-jäsenyyden hakeminen on mahdollista, jos valtiojohto ja kansa päätyvät uuteen perusratkaisuun. Jos Nato-jäsenyyden hakeminen tulee tulevaisuudessa ajankohtaiseksi, asiasta on Keskustan mielestä järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys.
Tulevien selontekojen käsittelyssä on syytä pyrkiä laajaan yhteisymmärrykseen eduskuntapuolueiden kesken. Pienen kansakunnan elinehtoja ovat ulkoinen turvallisuus ja sisäinen eheys.