Viime vuosina petovahingot ovat olleet historiallisen korkealla. Vuonna 2014 petojen tappamia poroja löytyi noin 4300. Todellinen määrä lienee huomattavasti suurempi, koska vain osa raadoista löytyy.

Kohonneet vahingot ovat aiheuttaneet sen, että petokorvauksiin varatut määrärahat eivät ole riittäneet ja maksatus viivästyy kohtuuttomasti. Vuosittain joudumme eduskunnassa taistelemaan määrärahojen saamiseksi lisätalousarvioon, jotta kaikki petovahingot saataisiin korvattua. Samalla teurasmäärät ovat laskeneet, kun porot menevät petojen suihin.

Tässä tilanteessa järkevin tapa olisi petokannan harventaminen pahimmilla vahinkoalueilla. Se alentaisi petokorvauksien määrää ja säästäisi veronmaksajien rahoja. Ennen muuta kysymys on kuitenkin elinkeinon tulevaisuudesta.

Kesäkuussa 2014 vahvistettu ahmakannan hoitosuunnitelma onkin hyvin valmisteltu ja erittäin tarpeellinen. Nyt esitetyt toimenpiteet tulisi vain toteuttaa. Ahmakannan hoitosuunnitelmassa sallitaan rajoitetusti ahman rauhoituksesta poikkeaminen metsästyslain 41§:n mukaisin vahinkoperusteisin poikkeusluvin pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueen pahimmilla vahinkoalueilla. Lisäksi ahmojen siirtoistutuksia tukevia toimenpiteitä tulee aktiivisesti selvittää ja istutusten toteuttamista kiirehtiä.

Selkeyttä vaatisi myös pakkotilalainsäädäntömme. Pitkän ja rasittavan rikostutkinnan pelossa tilanteeseen ei uskalleta reagoida silloinkaan, kun kyseessä olisi selvästi niin sanottu pakkotilaksi tulkittava tilanne. Suomen rikoslainsäädäntö (Rikoslain 4 luvun, 5§) antaa nykyisellään mahdollisuuden pakkotilan nojalla suojata omaisuutta, kuten kotieläintä tai ihmisiä pedon hyökkäykseltä. Pakkotilaan liittyvä lainsäädäntö ja sen käytännön merkitys eivät kuitenkaan ole laajasti kansalaisilla tiedossa.

Metsästyslain uudistamisen yhteydessä lainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että suurpedon tullessa pihapiiriin, eläinaitaukseen tai tavattaessa verekseltään porotokasta, pedon lopettamiseen olisi oma erityissäännöksensä. Tällöin peto voitaisiin tilanteen vaatiessa lopettaa erityissäännöksen nojalla laissa määriteltyjen tiukkojen edellytysten täyttyessä.