Varhaiskasvatuksen parissa olevat henkilöt tekevät Suomessa tärkeää työtä ja ovat erittäin ammattitaitoisia. Suomalainen päivähoitojärjestelmä eri vaihtoehtoineen on erinomainen. Tämä on mahdollistanut myös työelämän kehittymisen tasa-arvoisempaan suuntaan.

Lapsiasiainvaltuutettu Kurttila käytti kriittisen puheenvuoron päivähoitoon kohdistuvista säästöistä. Hän jopa viittasi rohkeasti ongelmaan perustuslain kanssa, kun kotona olevien vanhempien lasten päivähoito-oikeutta ollaan rajaamassa puolipäivähoitoon. Keskustelussa ja myös lapsiasiainvaltuutetun kannanotossa on unohtunut mielestäni tärkein näkökulma – lapsella on ensisijaisesti oikeus omiin vanhempiinsa ja heidän hoitoon ja huolenpitoon.

Lapsiasiainvaltuutettu Kurttila viittaa YK:n lastenoikeuksien sopimukseen. Toisin kuin lapsiasiainvaltuutetun kannaotosta saattaa ymmärtää, sopimuksen artiklassa 18 todetaan, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa. Päivähoidon osalta samassa artiklassa todetaan sanatarkasti näin: ” Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin toimiin taatakseen, että työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää heille tarkoitettuja lastenhoitopalveluita ja -laitoksia.”

Päivähoito-oikeuden rajaaminen kotona olevien vanhempien osalta on myös tästä näkökulmasta perusteltua. Pidän erikoisena, jos joudumme erikseen perustelemaan, että lapsen vanhemmat sopivat lastensa kasvattajiksi. Keskustelussa on myös unohtunut se positiivinen seikka, että perheitä tukeakseen hallitus ei lähtökohtaisesti leikkaa lapsilisiä eikä kotihoidontukea.