Kävimme toukokuussa hallintovaliokunnan kanssa Yhdysvalloissa. Vaikka teemana oli varsinaisesti sisäinen turvallisuus, vierailimme Rovaniemen kokoisessa Lancasterin kaupungissa.

Kaupungin pormestari esitteli meille kaupungin lähiajan tavoitteet, joista keskeisin oli asuinalueiden elämänlaatu. Kaupunki voi olla vain yhtä menestynyt kuin sen asuinalueet.

Tämä edellä lausuttu yksinkertainen totuus saattaa joskus unohtua myös päättäjiltä. Voi olla, että organisaatio alkaa elää omaa elämäänsä. Ei muisteta, että kunta kaikkine palveluineen on vain kuntalaisia varten. Jos asukkaat voivat hyvin, kuntakin voi hyvin.

Menestynyt kunta tarvitsee työpaikkoja. Työpaikkojen synnyttäminen on paljon vaikeampaa, kuin niiden lopettaminen. Siksi viimeaikoina on erityisesti harmittanut, että

vallalla oleva poliittinen suuntaus näyttää vievän Lapista työpaikat. Tämä näkyy esimerkiksi rajuina koulutuspuolen leikkauksena sekä Rovaniemen hallinto-oikeutta koskevassa ratkaisussa. Yritän edelleen vaikuttaa siihen, että ministerin perusteeton linjaus muuttuisi hallinto-oikeuden osalta.

Lentomatkalla viereeni istui aivan sattumalta suomalaissyntyinen politiikan tutkija. Hän oli asunut parikymmentä

vuotta Washingtonissa, josta hän oli seurannut hieman etäämmältä suomalaisen yhteiskunnan muuttumista. Oli pysäyttävää kuunnella hänen analyysiaan, kun kysyin, miten Suomi on muuttunut parissa vuosikymmenessä?

Yksi vastauksista oli, että suomalaisten isänmaallisuus on kadonnut. Hänen silmissään näyttää siltä, että emme ymmärrä, että samaan aikaan voi olla kansainvälinen ja isänmaallinen. Ihmiset vaivautuvat, kun puhutaan isänmaallisuudesta. Koetaan, että se on jotain vanhanaikaista.

Mielestäni voisimme harjoittaa isänmaallisuutta vaikkapa energiapolitiikassa. Samaan aikaan kun tuomme kivihiiltä

ja öljyä ulkomailta jäävät Lapin kasvavat nuoret metsät hyödyntämättä energiatuotannossa. Tässä ei ole mitään järkeä.

Minusta nykyisessä Euroopan talousmyllerryksissä meillä on erityistä tarvetta terveelle isänmaallisuudelle, sellaiselle isänmaallisuudelle, joka antaa halun ponnistella oman maamme ja suomalaisten menestymisen eteen. Ulkopuolisin silmin näyttää kuulemma siltä, että olemme tyytymässä liian vähään. Emme halua ponnistella paremman elämän puolesta yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmin.

Nyt jos koskaan tulee ajatella Suomen ja suomalaisten etua. Tarvitsemme yrityksiä ja yrittäjiä, jotka tekevät töitä sen eteen, että Suomi pärjää tulevaisuudessa.

Ulkomailla käydessä oppii paljon, mutta ennen kaikkea siellä huomaa