Hallitus antoi viime torstaina esityksen toisen asteen koulutuksen rakenneuudistukseen liittyen. Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteita tiivistetään ja rahoitusta uudistetaan vuosina 2014 – 2016. Todellisuudessa kysymys on 260 miljoonan euron leikkauksista.

Esitys tarkoittaa sitä, että yksi lukion toimipiste käytännössä lakkautetaan joka viikko seuraavan puolentoista vuoden ajan. Tämä tarkoittaisi kolmannesta Suomen lukioista. On selvää, että Lapinkin pienet lukiot ovat vaarassa. Epäselväksi on jäänyt, miten näin suuret säästöt toteutetaan vaarantamatta opetuksen tasoa ja saatavuutta.
Ministeri Kiuru on useaan otteeseen ilmoittanut, että oppilaitoksia ei lakkauteta, vaan säästöjä haetaan hallinnosta. Väite ei voi pitää paikkansa. Hallinnon kustannukset kokonaisuudessaan ovat noin 100 miljoonaa euroa, mutta säästöaie 260 miljoonaa. Vaikka kaikki hallinto lakkautettaisiin, säästötavoite ei siis toteudu.
Lapissa lukioverkon säilymisellä on erityinen merkitys. Kuntakeskuksien välimatkat ovat pitkiä. Jos lukioverkkoa karsitaan merkittävästi, uhkana on paluu 60-luvulle, jolloin useimmat nuoret joutuivat muuttamaan 15-vuotiaana kotoa opiskelujen perässä. Tänäänkin moni lappilainen nuori joutuu muuttamaan kotoa peruskoulun jälkeen jos opiskelut jatkuvat ammatillisella puolella. On kuitenkin suuri yhteiskuntapoliittinen ratkaisu palata tietoisesti 60-luvun käytäntöön.
Toinen leimaa-antava piirre Lapin lukioille on opettajaresurssien yhteiskäyttö lukiossa ja peruskoulun yläluokilla. Näin on kaikkialla muualla paitsi Lapin kaupungeissa. Esimerkiksi Posiolla lukion 28 opettajasta vain kaksi opettaa pelkästään lukiossa. Mikäli lukio suljetaan, vaikuttaa se pätevien aineopettajien saantiin ja on omiaan vaarantamaan myös yläkoulun opetuksen.
Ministeri Kiuru on pyrkinyt rauhoittelemaan kentälle levinnyttä hämmennystä toteamalla, ettei lukioverkkoa ole tarkoitus supistaa. Hänen mukaan lukiot kasataan vain suurempien järjestäjien alle. Opettajien yhteiskäytöstä johtuen lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirtäminen pois kunnilta olisi ongelmallista.
Nyt tehtävien koulutusleikkausten seuraukset tulevat näkyviin vasta vaalien jälkeen. Tällöin nyt päätöksiä tekevät puolueet voivat olla oppositiossa ja uusi hallitus joutuu tulilinjalle. Näin suuria rakenteellisia uudistuksia, jotka tavalla tai toisella sitovat tulevien päättäjien kädet, ei tulisikaan tehdä vaalikauden viimeisinä kuukausina ilman laajaa yhteisymmärrystä.