Matti Vanhasen hallitus linjasi aikanaan, että valtio alueellistaa vuoteen 2015 mennessä 4000 – 8000 työpaikkaa. Tuo määräaika päättyi vuoden vaihtuessa, mutta tavoitetta ei ole saavutettu. Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat pysäyttäneet alueellistamisen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan valtion työpaikkojen määrä maakunnissa on päinvastoin vähentynyt ja muuttoliike maakunnista etelän kasvukeskuksiin on kiihtynyt.

Lappi on alueellistamisen myötä saanut muutamia virastoja, esimerkiksi HALTIKin ja Trafin Rovaniemelle. Harvat syntyneet työpaikat ovat nekin siis syntyneet maakuntakeskuksiin. Valtion tuottavuusohjelma ja hallituksen keskittämispolitiikka ovat vieneet valtion työpaikkoja monta kertaa enemmän kuin alueellistaminen on tuonut. Valtion työpaikkojen määrä on vähentynyt maakunnassamme kymmenessä vuodessa yli tuhannella.

Alueellistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki valtion toiminnot hajasijoitetaan ympäri maata. Se tarkoittaa ennen muuta kunkin alueen vahvuuksien hyödyntämistä. Tätä voisi olla vaikkapa kansainvälisen arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksen sijoittaminen Kemiin ja Torniossa tullin toimintojen vahvistaminen entisestään. Digitalisoitumisen myötä moni työ ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Siksi osaamiskeskittymiä kannattaa kasvattaa eri puolille maata.

Näyttää myös siltä, että ellemme tee mitään, hallinto ja työpaikat ovat keskittymässä yhä enemmän viiteen kasvukeskukseen. Valmistelussa on jo täyttä päätä valtion aluehallinnon malli, jossa aluehallintoviranomaisia olisi enää muutama. Toinen valmistelussa oleva vaihtoehto jättäisi Suomeen vain yhden aluehallintovirnaomaisen ja ELY-keskuksen. Näillä olisi toimistoja muutamissa kaupungeissa. Lapissa emme hyväksy tällaisia suunnitelmia. Mihin tarvitaan sellaista aluehallintoa, joka ei ole edes läsnä todellisuudessa alueilla?

Yhtenä vastauksena meneillään olevalle kehitykselle Lapin liitto on päättänyt selvittää Lapin aluemallia. Mallissa valtion ja alueen välinen suhde voitaisiin uudistaa sopimuspohjaiseksi ja neuvottelumenettelyyn pohjautuvaksi. Tavoitteena olisi lähidemokratian lisääminen ja maakunnan kehittämiseen liittyvän päätöksenteon varmistaminen alueen ihmisten omissa käsissä.

Lappi arktisena maakuntana on monesta näkökulmasta ainutlaatuinen ja erityinen alue. Erityisolosuhteemme kuten pitkät välimatkat, harva asutus, arktiset olosuhteet ja saamelaisalue asettavat kaikelle palvelutuotannolle omat haasteet. Meillä on Lapissa omaa osaamista tuottaa palvelut myös itse tai yhteistyössä muiden kanssa. Emme tarvitse aluehallintoa hallinnon vuoksi. Tarvitsemme sitä lappilaisten ihmisten, työpaikkojen ja elinkeinojen kehittämisen vuoksi.

Tarkoituksena ei ole valmistella sellaista mallia, jota ei voitaisi käyttää kaikkialla muuallakin Suomessa. Aluemallillaan Lappi ei siis ole haastamassa yhtenäisvaltiota. Vastapainoksi valtiovallan ei tule hyljätä Lappia. Lapin aluemallin valmistelun ohella tarvitsemme turhan keskittämisvimman lopettamista ja järkevää alueellistamispolitiikkaa, jossa valtion toimintoja sijoitetaan eri puolille maata, myös Lapin eri osiin.