Kaksi vuotta sitten eduskuntavaalien jälkeen Suomi oli uppoamassa. Mihinkään tarpeellisiin uudistuksiin ei pystytty viime hallituskaudella. Suomessa kasvoivat enää vain työttömyys ja valtion velka. Isänmaamme oli tiellä joutua holhoukseen.

Eduskuntavaaleissa 2015 suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta ja vaihtoivat vallanpitäjiä. Keskusta nousi pääministeripuolueeksi. Lupasimme laittaa Suomen kuntoon ja sanoimme rehellisesti, että suunnan muuttamiseen tarvitaan vaikeita päätöksiä.

Viime päivinä eduskunnassa on käyty ensi vuoden budjetin lähetekeskustelua. Budjetti sisältää nyt monia erinomaisia asioita. Toisin kuin oppositio ja myös monet harhaanjohtavaa uutisotsikot väittävät, se ei lisää merkittävästi tuloeroja.

Tilastokeskuksen ja eduskunnan tietopalvelun tuottaman tiedon mukaan tuloerot Suomessa ryöpsähtivät kasvuun 1990 -luvun laman jälkeen Lipponen ensimmäisen hallituksen aikana. Sen jälkeen ne ovat pysyneet hyvin vakaina. Nyt lievä tuloerojen kasvu selittyy pääosin työn verotuksen kevenemisellä ja tupakkaveron korotuksella. Tutkimusten mukaan pienituloiset sauhuttelevat keskimäärin muita useammin ja se vie suhteellisesti suuremman osan heidän tuloista.

Keskustan linja on, että kasvu kuuluu kaikille. Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on tukea kaikista heikoimmassa asemassa olevia.

Perheiden osalta se tapahtuu alentamalla päivähoitomaksuja, korottamalla päivähoidon sisaralennusta, tekemällä lapsilisään yksinhuoltajakorotus ja lisäämällä opintotukeen huoltajakorotus.

Nostamme myös pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Aloitamme maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun ja parannamme peruskoulun tasa-arvoa. Nämä ovat hienoja päätöksiä.

Olen huomannut, että ihmisen mieli vain on kummallinen. Muutaman euron leikkaus johonkin tukeen koetaan riistona, mutta vastaavan suuruinen tai hieman suurempikin korotus taas mitättömänä. Nytkin parannukset ovat pieniä, mutta suunta on oikea.

Korotamme myös alimpia sairauspäivärahoja. Takuueläkkeeseen tehdään nyt kolmas korotus tällä vaalikaudella. On kuitenkin tunnustettava, että toimeentulo pienimmillä työeläkkeilläkään ei ole kovin hääppöistä. Tekemistä jää siis vielä tulevillekin vuosille.

Sadan vuoden aikana olemme rakentaneet sukupolvien ketjussa hienon maan: savupirttien maasta on kasvanut rohkea kansankunta, joka tunnetaan niin koulutuksestaan kuin korkeasta teknologiaosaamisestaan. Monella mittarilla olemme maailman paras maa. Satavuotiaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointi ja turvallisuuskin on pitkälti kiinni siitä, pidämmekö kaikki suomalaiset ja koko maan mukana.