Vietin reilu viikko sitten maakuntapäivän Pellossa ja Ylitorniolla. Päivä alkoi tutustumalla Ritavaaran matkailuinvestointiin. Kaivinkoneet tekivät jo tien pohjia ja uuden ravintolarakennuksen pohjatöitä. Sellaisella työmaalla on mukava vierailla, koska näkee konkreettisesti, kun uutta syntyy. Tekemisen meininki tarttuu.

Erityisen mukava vierailu oli siinäkin mielessä, että Pellossa ja koko Torniojokilaaksossa ei suurempia matkailuinvestointeja ole viime vuosina ollut. Kunnan rooli hankeen eteenpäin viemisessä on ollut tärkeä, samoin ELY -keskuksen hankkeelle myöntämän tuen. Tärkeintä on kuitenkin yrittäjä, joka laittaa itsensä ja yrityksen pääomat likoon.

Viime maanantaina avasin Rovaniemen kaupungintalolla Lapin kuntapäivät, johon osallistui kuntapäättäjiä ja johtavia viranhaltijoita ympäri Lappia. Aiheena oli ”uusi kunta”. Kuntien roolit ja tehtävät ovat muuttumassa maakuntauudistuksen myötä. Sosiaali- ja terveydenhuolto lähtevät kunnilta pois. Mutta mitä jää jäljelle?

Kunnat vastaavat tulevaisuudessakin alueen asukkaiden monista hyvinvointiin liittyvistä palveluista. Peruskoulutus ja toisen asteen koulutus säilyvät kuntien järjestämisvastuulla, samoin päivähoito. Keskeinen tehtävä voidaan kuitenkin kiteyttää yhteen sanaan, elinvoima. Muun muassa kaavoituksen ja elinkeinopolitiikan avulla kunnat voivat vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja kehittymiseen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä kunnan rooli muuttuu oleellisesti. Tuntuu kuitenkin siltä, ettei aivan kaikissa kunnissa ole kuitenkaan uudistuksen suuruutta huomattu. Monia asioita joudutaan pohtimaan uudella tavalla. Onko kunta perinteinen palvelukunta vai ketterä kokeilukunta? Haluaako kunta verkostoitua ja miten se erikoistuu? Miten nämä eri roolit limittyvät kunnassa? Kunta on kuitenkin viimekädessä asukkaiden muodostama yhteisö.

Pellosta matkani jatkuikin Ylitorniolle, jossa sain tutustua Ainiovaaran peruskorjattuun kouluun ja pitää yhdeksäsluokkalaisille oppitunnin eduskunnan toiminnasta. Teimme viimekaudella Lapin kansanedustajien kanssa yhdessä töitä valtion rahoituksen saamisesta koulun peruskorjaukseen. Siksi vierailu oli erittäin mieluinen.

Ensi syksynä saa taas moni lapsi ja nuori aloittaa koulutaipaleensa tai jatkaa sitä. Kevät on kuitenkin ylioppilaiden ja kouluista valmistuneiden juhlaa. Toivotan kaikille, mutta erityisesti koulunsa päättäville, onnea ja menestystä.