Politiikkaan on kaivattu arvokeskustelua. Nyt sitä sitten saatiin. Viikonloppuna Suomen politiikan mannerlaatat järisivät perussuomalaisten uusiessa puoluejohtoaan.

Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi ei välttämättä ollut yllätys, sen sijaan koko puoluejohdon vaihtuminen uusiin kasvoihin ja nimenomaan maahanmuuttokriittisiin ”nuiviin” on hämmentänyt, monia. Moni myös näkee, että perussuomalaiset on nyt toinen puolue kuin keväällä 2015 eduskuntavaaleissa, näin myös tasavallan presidentti näytti mietiskelevän. Valinnat joka tapauksessa asemoivat puolueen uudelleen entistä voimakkaammin maahanmuutto- ja Eurooppakriittiseksi puolueeksi.

Sipilän hallituksen yhteistyö Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa kaatui kahteen asiaan, arvoihin ja käytännön toimintakykyyn.

Arvoihin törmätään aina, kun muuttuvassa maailmassa joudutaan tekemään nopeasti päätöksiä. Hallitusohjelmaan ei voi kirjata kaikkia tulevia asioita. Silloin pitää luottaa, että yhteinen näkemys löytyy kohtuudella.

Nyt valittu puoluejohto on esittänyt mielipiteitään ja arvojaan, joissa ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan ihonväriin tai etnisen taustansa vuoksi. Tämä on ristiriidassa täysin minun ajatusmaailman ja arvojeni kanssa. Valtion johtajilta tulee edellyttää jakamattoman ihmisarvon kunnioittamista. On eri asia arvostella maahanmuuttoa tai siihen liittyviä negatiivisia ilmiöitä kuin laittaa ihmiset alkuperän perusteella lähtökohtaisesti eri asemaan. Jälkimmäistä emme voi sallia.

Toinen seikka, johon hallitusyhteistyö kompastui on käytännön toimintakyky. Olisi ollut mahdoton ajatus, että hallituspuoluetta olisi johdettu etänä Brysselistä. Hallituspuolueen puheenjohtajan on oltava ministerinä kantamassa vastuuta.

Kovempi tiistaina kuultiin eilen, kun Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi kahtia. Enemmistö lähti ja perusti oman eduskuntaryhmän. Tilanne muuttui kertaheitolla. Politiikasta ei todellakaan nyt draamaa puutu.

Keskustan eduskuntaryhmä suhtautuu syntyneeseen tilanteeseen rauhallisesti. Uskomme vakaasti, että tästäkin selvitään ja saamme maahan toimintakykyisen hallituksen, joka jatkaa Suomen kuntoon laittamista. Suomi ei ole kriisissä, päinvastoin. Talous on kääntynyt kasvuun ja työllisyys paranee. Siksi ratkaisuja haetaan yhdessä myös uuden hallituksen synnyttämiseksi ja isänmaalle välttämättömien uudistusten eteenpäin viemiseksi.