Perjantaina koimme eduskunnassa mielenkiintoisen tilanteen jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä. Äänestäessämme sosiaalihuoltolain hyväksymiseen liittyvästä lausumasta äänet menivät tasan. Jouduimme suorittamaan lippuäänestyksen. Lopputulos oli se, että kahden äänen erolla esittämäämme lausumaa ei valitettavasti hyväksytty.

Äänestyksen kohteena ollut keskustan lausumaehdotus oli seuraava: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tur­vaa lapsiperheiden kotipalveluun riittä­vät taloudelliset resurssit.”

Miksi esitimme tuota lausumaa? Kahdestakin syystä. Ensinnäkin, ennaltaehkäisevään lapsiperheiden kotiapuun kannattaa satsata. Toiseksi, vaikka hyväksytyn sosiaalihuoltolain myötä kuntien pitää järjestää perheille tarvittava apu, on kunnilla erittäin vaikea löytää siihen lisää rahaa. Jos valtio antaa kunnille lisää tehtäviä, tulisi huolehtia siitä, että tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa. Jos joitakin tehtäviä lisätään, tulisi toisista tehtävistä vähentää, ellei ylimääräistä rahaa ole antaa. Politiikassa tätä kutsutaan arvovalinnoiksi. Valtion velkaantuessa näitä arvovalintoja joudumme tekemään yhä enemmän.

Sosiaalihuoltolain muutos tuo tärkeän uudistuksen. Lapsiperheillä on lain mukaan oikeus jatkossa kotiapuun, eikä perheen palveluoikeutta sidota lastensuojelun asiakkuuteen. Useimmiten perheet eivät kaipaa suuria asioita, vaan pientä arkista apua. Se saattaa kuitenkin auttaa jaksamaan tiukimman ajan yli. Usein tämä on silloin, kun lapset ovat aivan pieniä, eikä sukulaisia tai muita läheisiä ole käytettävissä avuksi.

Rovaniemellä tilannetta vodaan pitää hyvänä. Perhepalvelukeskus ja toimintaansa laajentanut avoin päiväkoti tekevät hyvää työtä, jota kuulee paljon kehuttavan. Yle Lappi kysyi taannoin rovaniemeläisiltä äideiltä, ovatko he saaneet apua, kun ovat sitä tarvinneet. Vastaukset olivat monelta osin positiivisia. Tällä hetkellä ennaltaehkäisevässä perhetyössä työskentelee yhteensä kymmenen ihmistä, kun vuonna 2008 heitä oli neljä.

Nyt me kaikki, mutta erityisesti lapsiperheissä odotetaan joulua. Todellisen joulun tulo ei vaadi kuitenkaan suuria lahjoja tai hienoja puitteita. Se vaatii meiltä kaikilta ennen muuta sydämen tilaa vastaanottaa joulun sanoma. Toivottavasti joulun aika antaa mahdollisimman monelle pienen taon arjen kiireistä ja ehkä murheistakin. Aivan kuin tutussa joululaulussa lauletaan: ”No onkos tullut kesä jo talven keskelle…”

Toivotan kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015!